Osallistuin viime vuoden loppupuolella Laurea-kirjaston järjestämään e-kirjatapahtumaan, jossa esiteltiin mm. e-kirjojen lukulaitteita. Lukulaitteet herättivät osallistujissa paljon kiinnostusta ja pääsimme kokeilemaan Kindleä ja Sonyn e-Readeria sekä Applen iPadia, joka on taas tablet-tietokone. IPad on ollut kansainvälinen menestys ja kiinnostavaa olisikin saada tietoa sen suosiosta Suomessa nyt kun se on tänne vihdoin saatu. Tavalliseltakin kotitietokoneelta on voinut lukea elektronista kirjoja, sähkökirjoja jo pidemmän aikaa. Itselleni on työni kautta tullut tutuksi erilaiset lisensoidut elektroniset aineistot kuten tieteelliset lehdet ja e-kirjat, joita Kansallinen elektroninen kirjasto (FinElib) välittää suomalaisille korkeakoulukirjastoille. Esimerkiksi Ebrary, e-kirjojen kokoelma sisältää kymmeniä tuhansia elektronisia kirjoja eri aihealueista yhteiskuntatieteellisistä tietotekniikkaan. Ebraryn kirjoja onnistuimme tapahtumassa lataamaan myös iPadiin.
Kai Ekholm & Yrjö Repo (2010) pohtivat Kirja tienhaarassa vuonna 2020 kirjan ja lukemisen tulevaisuutta. Se on samalla kiinnostava kartoitus suomalaisen kirja-alan tämänhetkisestä tilanteesta, vahvuuksista ja ongelmista. He näkevät e-kirjan olevan painetun kirjan täydentäjä, ei sen korvaaja. Suomalaisia pidetään yhtenä lukemisen ja kirjallisuuden mallimaista. Kolme neljästä suomalaisesta lukee kirjoja. Nuorten lukeminen on jopa lisääntynyt, koska vielä ei ole tutkimustietoa tietokoneen näytöltä tai verkosta lukemisesta. Aikuiset joutuvat työssään entistä enemmän lukemaan tietokoneen näytöltä oman alansa ammattikirjallisuutta ylläpitääkseen omaa ammattitaitoaan. Ekholm & Repo laajentavat lukemisen käsitettä ja puhuvat medialukutaidosta tasavertaisena lukemisen muotona. Heidän mukaansa sosiaalinen media ja internet muuttaa ihmisten luku- ja kirjoitustottumuksia. Lukemisen (reading) rinnalle on tullut myös verkolle ominainen tapa selailu (viewing).
Koska kunnolliseen syventävään lukemiseen tarvitaan aikaa, niin perinteinen kirja kyllä pitää pintansa ja sitä arvostetaan. Sähköinen kirja ei voi korvata kirjalle ominaista tuoksua, mielenkiintoista kansikuvaa, paperin tuntemusta iholla ja muiden kirjan ulkoisten ominaisuuksen tuomaa nautintoa. E-kirjan ja sähköisten lukulaitteiden etuna on kuitenkin nopeus ja helppous. Omaa satojen kirjojen kirjastoa voi kätevästi kantaa laukussa mukanaan. Itse tällä hetkellä mietin sopivaa ja kevyttä lukulaitetta, jolta voisin näppärästi selata lehtiä ja kirjoja, etsiä tietoa ja jonka näytöltä olisi mukava lukea. Nimenomaan ajattelen lukulaitetta selailun (viewing) näkökulmasta. Toisaalta voisin hyödyntää laitteen muistiinpano-ominaisuuksia jonkin tietokirjan kohdalla. Sitten siellä laukun pohjalla olisi tietenkin se perinteinen kirja, joka vie mukanaan kiireettömään aivan toisenlaiseen maailmaan.
E-kirjoja on kansainvälisesti tarjolla runsaasti ja Amazon verkkokaupassa on myynnissä satojatuhansia e-kirjoja. Tuhansia, ilmaisia tekijänoikeuksista vapaita e-kirjoja löytyy taas Gutenbergin projektista. Ilmaisia sähkökirjoja voi ladata eri formaateissa ja omalta tietokoneeltakin voi lukea esimerkiksi maailmankirjallisuuden klassikoita ja suomalaisia teoksia myös. Suomessa saatavilla olevia e-kirjojen lukulaitteita ja niiden esittelyjä löysin tästä hyvästä linkistä, josta voin mietiskellä itselleni sopivaa. Toinen hyvä vinkki, josta voi lukea sähköisisistä lukulaitteista ja niiden palveluista on Marja Miettusen (2010) tekemä erittäin kattava ja ajankohtainen opinnäytetyö. Se löytyy tietenkin verkosta, Theseuksesta, jonne on tallennettu eri ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt sähköisesti saataville. Niitäkin olisi kätevää lukea lukulaitteella kuin raskaalta tietokoneen näytöltä.
IPadin käyttökokemuksista kirjana on hauskan jutun kirjoittanut Olivia-lehden kirjablogisti Kirjasieppo. Äänikirjoja harrastaville ilmaisia äänitiedostoja voi ladata Librivoxista, jossa suomalaisia teoksia ei vielä juurikaan ole. Librivoxissa vapaaehtoiset osallistujat ympäri maapalloa lukevat ja äänittävät tekijänoikeusvapaita kirjoja. Esimerkiksi klassillisia tyttökirjoja löytyy kyllä ja Montgomeryn Anne of Green Gables (Annan nuoruusvuodet) odottaa minunkin mp3:ssa, kun sitä vaan malttaisin kuunnella.
1 comment:
Kiitos Sara mielenkiintoisesta postauksesta. Verkko on tosiaankin kehittämässä lukemisen tapojamme. Keskittynyt lukeminen ja selailu vaihtelevat tilanteesta ja tarpeesta toiseen kuin kävely ja juokseminen. Sähköiset lukulaitteet ovat parhaimmillaan mobiilikäytössä, kotisohvalla kirja ja aamiaispöydässä sanomalehti ovat parhaimmillaan. Minustakin tuntuu, että perinteisten menetelmien rinnalle tulee uusia välineitä, jotka eivät täysin korvaa entisiä.
Post a Comment