Monday, April 19, 2010

Osallistu etäältä, mutta ole läsnä

Työpaikoilla ja oppilaitoksessa tulee usein vastaan tilanteita, joissa ei ole mahdollista tai järkevää matkustaa pitkiä matkoja tapaamaan toisia ihmisiä. Viime päivien lentokiellot nostivat video- ja verkkokokoukset, pikaviestimet ja puhelimen tärkeään asemaan. Nyt viimeistään on aika opetella kokousten pito, ohjaus ja luennointi verkon välityksellä!

Itse osallistuin viime viikolla etänä Leicesterin yliopiston opetusteknologiayksikön avajaisiin. Osa ihmisistä osallistui avajaisiin paikanpäällä, osa web-konferessin avulla ja muutamat myös Second Lifen kautta. Etäosallistujat saivat katsella ja kuunnella avajaisia videokuvasta sekä huudella halutessaan terveisiä tutuille. Etäosallistujat rupattelivat Wimban chatin kautta toisilleen ja Second Lifessa chattaili myös muutama avatar. Parhaiten todennäköisesti viihtyivät paikalla olijat varsinkin kun tarjolla oli syötävää ja juotavaa, mutta myös etäosallistuja koki kuuluvansa joukkoon kun tarjolla oli puhe- ja chat-yhteys

Mua vit***taa toi tietojärjestelmä

Avoimilla keskustelufoorumeilla näyttää siltä, että huono käytös ja vihamieliset mielenilmaukset ovat lisääntyneen. Himanen vertasi Helsingin Sanomien haastattelussa avoimia keskustelupalstoja kirjoituksiin yleisten käymälöiden seinillä. Törky voi johtua kirjoittajan ajattelemattomuudesta tai sitten se on tiettyjen henkilöiden masinoimaa tahallista häiriköintiä. Fleimausta on aina tapahtunut keskustelupalstoilla, mutta nyt kun valvomattomia foorumeita perustetaan kiihtyvällä tahdilla, epäasiallinen viestintä jää roikkumaan nettiin lukijoiden harmiksi.

Vielä muutama vuosi sitten ei ollut tavatonta, että joku opiskelija lähetti kiivaan sähköpostin opettajalle, tukipalveluihin tai hallinnon henkilöstölle. Viesti oli syyttävä, kirjoitettu todennäköisesti pahimmassa tunnekuohussa ja lähetä –nappulaa oli painettu ilman sensuuria. Oman kokemukseni mukaan opiskelijoiden sähköpostien sisällöt ovat kuitenkin tulleet sävyltään asiallisimmiksi ja huonosti muotoiltuja kiukun ilmaisuja on harvoin. Olisiko tässä nähtävissä merkkejä medialukutaidon kehittymisestä? Opiskelijoita on opastettu sähköpostien kirjoittamisessa jo pidemmän aikaa.

Nyt pitäisi valistaa opiskelijoita myös avoimiin foorumeihin kirjoittamisen hyvistä tavoista. Huonoa käytöstä esiintyy erityisesti keskustelupalstoilla, joihin ei tarvitse kirjautua omalla nimellä. Mutta myös Facebook ja muut yhteisöalustat vilisevät ajattelemattomia lausuntoja toisista ihmistä todennäköisesti johtuen siitä, että ”mopo on karannut käsistä” ja kirjoittaja on unohtanut, että huonot uutiset leviävät nopeasti. Epävirallisessa viestintäympäristössä hyvät tavat näyttävät unohtuvan helpommin kuin organisaation tarjoamissa oppimisympäristössä (opettajan valvova silmä paikalla?). Esimerkiksi toisen henkilön nimen mainitseminen julkisessa foorumissa pitää aina tapahtua harkiten. Aktiivisesti eri medioissa esiintyvien henkilöiden puheisiin ja teksteihin on melko turvallista viitata, kunhan sen tekee rakentavassa hengessä. Mutta esim. opettajat, jotka kyllä tekevät julkista työtä, eivät kaikki halua, että he tai heidän työnsä tulee julkisesti arvioitua avoimilla nettisivuilla omalla nimellään.

Korkeakouluissa on syytä laatia opiskelijoille ja henkilökunnalle ohjeet kuinka kirjoittaa avoimeen tietoverkkoon. Tällaista taitoa ei ihmisillä vielä ole. Jokaisen pitäisi pitää aina kirkkaana mielessä, että viestin lähettäjä ja vastaanottaja ovat molemmat ihmisiä, ei koneita. Ja ihminen se parhaansa mukaan niitä tietojärjestelmiäkin rakentaa ja ylläpitää :D