Laureassa on keskusteltu tänä keväänä organisaation arvoista wiki-alustalla. Käynnistyspuheenvuoron ja asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi koko henkilökunta on voinut kommentoida ja tuoda oman näkemyksensä yhteiseen keskustelufoorumiin. Keskustelun fasilitaattori on haastanut ihmisiä osallistumaan ja koostanut yhteenvetoja.
Yhteisöllisyys on itselleni läheinen teema jo senkin vuoksi, että se on ollut kasvava trendi eOppimisen alueella. Itse uskon ”ihan oikeasti”, että joukko hyvin valittuja ihmisiä tekee asiat paremmin, kun huippuasiantuntija yksinään. Laureassa voin edistää yhteisöllisyyttä kehittämällä yhdessä henkilökunnan kanssa työtapoja, jotka edistävät verkostomaista työskentelyä ja asioiden jakamista. Hyvin toimivat verkostot syntyvät jäsenten motivaatiosta tehdä asioida yhdessä silloin, kun jokainen hyötyy toiminnasta. Li ja Bernoff (2009, s.25) ovat kehittäneet käsitteen ”verkkovalta” (eng. groundswell), jolla he kuvaavat ihmisten tapaa käyttää verkon tekniikoita saadakseen tarvitsemansa asiat toisiltaan eivätkä yrityksiltä tai perinteisiltä instituutioilta. Mielestäni vastaavaa kehitystä on nähtävissä myös omassa työyhteisössäni – tieto ja yhteistyökumppanit haetaan sieltä, mikä parhaiten vastaa tarvetta. Tämä on ilmiö, joka organisaatiossa pitää tunnistaa ja lähteä tukemaan toimivia yhteisöjä.
Yhteisöllisyyden esteinä ovat yleensä ennakkoluulot ja erilaiset pelot. Esteitä selitetään kiireellä tai luottamuspulalla. Yhteistyöhaluttomuus voidaan esim. peittää tekijänoikeuskysymyksiin tai yrityssalaisuuksien kohtuuttomaan korostamiseen. Avoimuutta aion itse edistää esimerkiksi kirjoittamalla oman näkökulmani avoimeen nettiin :D
Luovuutta voidaan edistää monilla eri tavoilla myös verkon välityksellä. Online tapaamisissa voidaan päästä syvällisiin keskusteluihin ja ideoiden kehittelyyn, vaikka osapuolet olisivat fyysisesti eri puolilla maapalloa. Virtuaalimaailmojen (esim. Second Lifen) avulla läsnäolon tunne voi olla jopa vielä parempi ja ihmiset voivat virtuaalihahmojensa avulla ilmaista luovalla tavalla myös ulkonäön ja liikkeiden avulla itseään. Itse en vierasta face to face –tapaamisia, enkä haluaisi nähdä virtuaalitapaamisia ja kasvokkain kohtaamisia toisiaan poissulkevina käyttäytymistapoina. Rohkaisen opettajia kokeilemaan uusia virtuaalisia työvälineitä ja toivon muilta ennakkoluulotonta halua tutustua uusiin asioihin. Kuten monesti on todettu, verkkotyövälineet (tools) ja leikkikalut (toys) eivät nykypäivänä eroa paljon toisistaan.
Vastuullisuus merkitsee sitä, että olemme vastuullisia työstämme ja lupauksistamme asiakkaille, työkavereille ja itsellemme. Vastuuta on myös vähentää turhaa matkustamista. Online tapaamisilla voimme pienentää hiilijalanjälkeämme sekä matkakustannuksia ja -aikaa. Sosiaalinen vastuullisuus ja eettinen toiminta ovat yhteisöllisyyden edellytyksiä. Mielestäni tiimitoiminnan pitäisi perustua luottamukseen siitä, että jokainen tekee parhaansa. Eräs vaihto-opiskelija kertoi heidän oppilaitoksessaan olevan tapana, että jos joku ei panosta tarpeeksi ryhmässä toimimiseen, passiivinen henkilö voidaan kahden varoituksen jälkeen äänestää ulos ryhmästä. Ihmisten toiminta avoimissa tietoverkoissa voi olla myös kaunisteltua tai muuten valheellista tai vilpillistä. Ammattikorkeakoulun tehtävä on auttaa opiskelijoita kasvamaan vastuullisiksi ammatillisiksi toimijoiksi.
Charlene Li & Josh Bernoff, 2009, Verkkovalta – Voittaminen sosiaalisten teknologioiden maailmassa
Monday, June 01, 2009
Tuesday, May 19, 2009
Julkinen palaute
Eräs opettaja sai palautetta, että opiskelijan tentti oli mennyt pieleen, koska valvovan opettajan pukeutuminen oli masentanut häntä. Toinen opettaja Googlasi omaa nimeään netissä ja ensimmäinen hakutulos oli opiskelijan julkinen oppimispäiväkirja, jossa opettajan nimi tulee usein esiin opiskelijan epämieluisaksi kokeman oppiaineen yhteydessä.
Palautteen antamista ja vastaanottamista on hyvä opiskella kaikilla koulutusasteilla. Ajattelematon julkinen kirjoittaminen blogeissa, wikeissä ja yhteisöllisillä alustoilla voi aiheuttaa ikäviä jälkivaikutuksia. Siksi tarvittaisiinkin ohjeita tai suosituksia siitä, kuinka kirjoitetaan tietoverkkoon. Liian yksityiskohtaisten tietojen julkaiseminen tai muiden henkilöiden mainitseminen nimellä omissa kirjoituksissa ei ole välttämättä tarpeellista.
Myös oppilaitosten omia palautejärjestelmiä tulee koko ajan kehittää niin, että palautteen antaminen on mahdollisimman helppoa ja että opiskelijat kokevat, että palautteilla on vaikutuista asioihin. Julkisten sivujen palaute voi olla merkki siitä, että opiskelijat eivät ole saaneet ääntään muuten kuuluville.
Suomalaiset nuoret kokeilivat opettajien arviointia avoimella verkkosivustolla (Helsingin Sanomat 16.5.09). Kaikki saivat itse lisätä opettajia ja arviointeja sivustoon. Arviointikohteena oli oikeudenmukaisuus, ammattitaito ja miellyttävyys. Vastaava sivusto löytyy http://www.ratemyprofessors.com/. Tällä sivustolla arvioidaan opetuksen ja opettajan laatua, helppoutta, selkeyttä ja avuliaisuutta.
Pitääköhän tällaiseen jatkossa varautua? Jos netissä tulet mielestäsi väärin arvioiduksi, et pääse korjaamaan muiden kirjoituksia, jos et ole sivuston omistaja. Olen joskus yrittänyt saada netistä pois vanhentunutta tietoa itsestäni, mutta se on kovan työn takana.
Harva ihminen haluaa saada työstään negatiivista palautetta kaiken kansan edessä. Opettaja ei ole ammattia valitessaan tehnyt päätöstä alistua julkiseen arviointiin niin, kun poliitikot tai mediaan pyrkivät julkkikset.
Yksi ratkaisu on lähteä itse mukaan avoimiin tietoverkkoihin ja julkiseen keskusteluun. Sananvapaus turvaa sen, että muiden suita ei voi sulkea, mutta jokainen voi antaa itse oikeaa tietoa ja ohjata opiskelijoita. Suljetuissa verkkoympäristöissä keskustelu ja palautteen antamisen opettelu on turvallista. Sinne opetuksen mikromaailmaan ei kuitenkaan voi lopullisesti jäädä, sillä todellinen, autenttinen oppimisen maailma sijaitsee rajattomassa Internetissä.
Palautteen antamista ja vastaanottamista on hyvä opiskella kaikilla koulutusasteilla. Ajattelematon julkinen kirjoittaminen blogeissa, wikeissä ja yhteisöllisillä alustoilla voi aiheuttaa ikäviä jälkivaikutuksia. Siksi tarvittaisiinkin ohjeita tai suosituksia siitä, kuinka kirjoitetaan tietoverkkoon. Liian yksityiskohtaisten tietojen julkaiseminen tai muiden henkilöiden mainitseminen nimellä omissa kirjoituksissa ei ole välttämättä tarpeellista.
Myös oppilaitosten omia palautejärjestelmiä tulee koko ajan kehittää niin, että palautteen antaminen on mahdollisimman helppoa ja että opiskelijat kokevat, että palautteilla on vaikutuista asioihin. Julkisten sivujen palaute voi olla merkki siitä, että opiskelijat eivät ole saaneet ääntään muuten kuuluville.
Suomalaiset nuoret kokeilivat opettajien arviointia avoimella verkkosivustolla (Helsingin Sanomat 16.5.09). Kaikki saivat itse lisätä opettajia ja arviointeja sivustoon. Arviointikohteena oli oikeudenmukaisuus, ammattitaito ja miellyttävyys. Vastaava sivusto löytyy http://www.ratemyprofessors.com/. Tällä sivustolla arvioidaan opetuksen ja opettajan laatua, helppoutta, selkeyttä ja avuliaisuutta.
Pitääköhän tällaiseen jatkossa varautua? Jos netissä tulet mielestäsi väärin arvioiduksi, et pääse korjaamaan muiden kirjoituksia, jos et ole sivuston omistaja. Olen joskus yrittänyt saada netistä pois vanhentunutta tietoa itsestäni, mutta se on kovan työn takana.
Harva ihminen haluaa saada työstään negatiivista palautetta kaiken kansan edessä. Opettaja ei ole ammattia valitessaan tehnyt päätöstä alistua julkiseen arviointiin niin, kun poliitikot tai mediaan pyrkivät julkkikset.
Yksi ratkaisu on lähteä itse mukaan avoimiin tietoverkkoihin ja julkiseen keskusteluun. Sananvapaus turvaa sen, että muiden suita ei voi sulkea, mutta jokainen voi antaa itse oikeaa tietoa ja ohjata opiskelijoita. Suljetuissa verkkoympäristöissä keskustelu ja palautteen antamisen opettelu on turvallista. Sinne opetuksen mikromaailmaan ei kuitenkaan voi lopullisesti jäädä, sillä todellinen, autenttinen oppimisen maailma sijaitsee rajattomassa Internetissä.
Monday, May 04, 2009
Videopuheen voima
Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi keräsi runsaasti kuulijoita Hämeenlinnaan 23 - 24.4. Esityksiä ja puheita pidettiin teemaseminaareissa, foorumeilla ja asiantuntijatapaamisissa. Online ITK:n puheita voi jälkikäteen katsoa ja kuunnella nauhoituksista. Hienoa, kun esittäjien tallenteet ovat vapaasti käytettävissä!
Luin joululomalla lahjaksi saatua Juhana Torkin kirjaa Puhevalta - kuinka kuulijat vakuutetaan ja pidin sen sanomasta. Retoriikalla, puhumalla vaikuttamisella on ikiaikaiset perinteet. Parhaat opit tulevat edelleen antiikin puhujilta. Torkki analysoi poliitikkojen, kansalaisvaikuttajien ja erilaisten julkkisten puheita. Koulutuksen kentällä sekä esitelmän pitämiselle että hyville puheille on tarvetta. Moni opettaja, joka on hyvä luentosalissa puhuja, pelkää, että hänen taitonsa joutuu hukkaan, jos siirrytään toimimaan verkossa. Kuitenkin karismaattinen hahmo välittyy videoltakin, vakuuttava puhe saavuttaa kuulijansa ja nauhoitteiden avulla voidaan saavuttaa suurempi yleisö ja nauhoitteen voi käydä läpi vaikka useamman kerran. Online tilaisuuksissa puhuja pääsee kontaktiin yleisön kanssa chatin ja jaettujen puheenvuorojen avulla.
Laurean viestintäassistentti pyysi minulta haastattelua ITK-konferenssissa pitämästäni esityksestä. Tein tiivistelmän videopuheena Heidin lähettämien kysymysten perusteella ja julkaisin puheen Youtubessa. Puhe on noin 5 min pitkä. Puhe on helppo linkittää intraan tai muhuun sopivaan yhteyteen. Ihan suositeltava tapa boostata omalla äänellä ja kuvalla sanomaansa. Olen ottanut tavaksi vastata silloin tällöin opiskelijoiden sähköpostilla lähettämiin kyselyihin äänitiedostolla - uskon, että se tuo tekstipanotteiseen opiskeluun vaihtelua ja edesauttaa sitä, että opiskelija ei sorru leikkaamaan ja liimaamaan valmista tekstiä vaan joutuu itse ajattelemaan kuulemaansa. Puhuminen on myös nopeampaa kun tekstin tuottaminen.
Hyviä videopuhujia alkaa löytyä verkosta, vaikka niitä ei vielä esim. Torkin kirjassa analysoidakaan. Barack Obama julkaisee joka lauantai videopuheen Youtubessa. Valkoinen talo on ottanut muutenkin sosiaalisen median haltuunsa - Tietokone -lehti uutisoi, että Valkoinen talo löytyy ainakin FaceBookista, Twitteristä ja Myspacesta.
Avattarien avulla kehitetään koulutusta - tiivistelmä Kullaslahden ja Männyn ITK-konferenssissa pitämästä esityksestä
Luin joululomalla lahjaksi saatua Juhana Torkin kirjaa Puhevalta - kuinka kuulijat vakuutetaan ja pidin sen sanomasta. Retoriikalla, puhumalla vaikuttamisella on ikiaikaiset perinteet. Parhaat opit tulevat edelleen antiikin puhujilta. Torkki analysoi poliitikkojen, kansalaisvaikuttajien ja erilaisten julkkisten puheita. Koulutuksen kentällä sekä esitelmän pitämiselle että hyville puheille on tarvetta. Moni opettaja, joka on hyvä luentosalissa puhuja, pelkää, että hänen taitonsa joutuu hukkaan, jos siirrytään toimimaan verkossa. Kuitenkin karismaattinen hahmo välittyy videoltakin, vakuuttava puhe saavuttaa kuulijansa ja nauhoitteiden avulla voidaan saavuttaa suurempi yleisö ja nauhoitteen voi käydä läpi vaikka useamman kerran. Online tilaisuuksissa puhuja pääsee kontaktiin yleisön kanssa chatin ja jaettujen puheenvuorojen avulla.
Laurean viestintäassistentti pyysi minulta haastattelua ITK-konferenssissa pitämästäni esityksestä. Tein tiivistelmän videopuheena Heidin lähettämien kysymysten perusteella ja julkaisin puheen Youtubessa. Puhe on noin 5 min pitkä. Puhe on helppo linkittää intraan tai muhuun sopivaan yhteyteen. Ihan suositeltava tapa boostata omalla äänellä ja kuvalla sanomaansa. Olen ottanut tavaksi vastata silloin tällöin opiskelijoiden sähköpostilla lähettämiin kyselyihin äänitiedostolla - uskon, että se tuo tekstipanotteiseen opiskeluun vaihtelua ja edesauttaa sitä, että opiskelija ei sorru leikkaamaan ja liimaamaan valmista tekstiä vaan joutuu itse ajattelemaan kuulemaansa. Puhuminen on myös nopeampaa kun tekstin tuottaminen.
Hyviä videopuhujia alkaa löytyä verkosta, vaikka niitä ei vielä esim. Torkin kirjassa analysoidakaan. Barack Obama julkaisee joka lauantai videopuheen Youtubessa. Valkoinen talo on ottanut muutenkin sosiaalisen median haltuunsa - Tietokone -lehti uutisoi, että Valkoinen talo löytyy ainakin FaceBookista, Twitteristä ja Myspacesta.
Avattarien avulla kehitetään koulutusta - tiivistelmä Kullaslahden ja Männyn ITK-konferenssissa pitämästä esityksestä
Wednesday, April 29, 2009
Tietoa haussa
Ymmärrän hyvin opettajien ja informaatikkojen huolen siitä, miten ohjata opiskelijoita kirjoittamaan hyvän tieteellisen tavan mukaisesti ja kunnioittamaan tekijänoikeuksia. Netti on täynnä valmista hyvää tekstiä ja näyttäviä kuvia. Kaikki on vain parin hiiren klikkauksen päässä omalta työpöydältä.
Kirjastojen tietokannat ovat vieläkin työläitä käyttää ja lyhyenkin tauon jälkeen en tahdo muistaa, mikä tietokanta olisi omille hakukohteille paras ja mistä löytyvät esim. kokotekstinä julkaistut artikkelit tai miten ratkaisen asian, jos joudun hakemaan yhden kirjan sieltä ja toisen täältä kirjastosta. Ihmisten blogeista löytyy hyviä lähdevinkkejä, joita usein lähden etsimään. Kavereilta saadut vinkit ovat myös hyviä. Parasta on, kun joku kollega tarjoaa huippu tuoreen artikkelin tai esityksen konferenssimatkansa tuloksena. Tai kaveri vinkkaa lukemastaan jutusta kun tietää, että sinä olet kiinnostunut tietyn laisista jutuista.
On kovin helppoa muuten pitäytyä tutuissa lähteissä tai selailla netistä pikahaulla informaatiota. Ei ole Googlen voittanutta nopeudessa ja käytettävyydessä. Monet työt kirjoitetaan deadlinea vastaan taistellen.
Plagiointiongelmaa vastaan taistellaan nykyään korkeakouluissa ennaltaehkäisevällä työllä, opettamalla eettisesti kestäviä tiedonhankintamenetelmiä ja kirjoittamisen tapoja. Plagioinnin tunnistavien ohjelmien, esim. Urkundin, avulla voidaan paljastaa luvatonta tekstin kopiointia. Tällaisten ohjelmien kattavuus on kuitenkin rajoitettu ja esim. kuvien tunnistamista ne eivät yleensä sisällä.
Laurean informaatikot ovat lähteneet käyttämän sosiaalisen median välineitä asiakkaiden ohjaamisessa. FaceBookissa on ryhmä Laurea-kirjasto ja informaatikot ylläpitävät blogia Hakuammunnasta täysosumiin . No joo, minulla on kyllä tapana myös tarpeen tullen kilauttaa informaatikolle ja saan silloin akuuttiin ongelmaan juuri sen tarvittavan nopean avun. Joskus olen lukenut jopa tiedonhakupalvelun tai tietokantojen käyttöohjeitakin, jos olen oikein hyvällä tuulella.
Kirjastojen tietokannat ovat vieläkin työläitä käyttää ja lyhyenkin tauon jälkeen en tahdo muistaa, mikä tietokanta olisi omille hakukohteille paras ja mistä löytyvät esim. kokotekstinä julkaistut artikkelit tai miten ratkaisen asian, jos joudun hakemaan yhden kirjan sieltä ja toisen täältä kirjastosta. Ihmisten blogeista löytyy hyviä lähdevinkkejä, joita usein lähden etsimään. Kavereilta saadut vinkit ovat myös hyviä. Parasta on, kun joku kollega tarjoaa huippu tuoreen artikkelin tai esityksen konferenssimatkansa tuloksena. Tai kaveri vinkkaa lukemastaan jutusta kun tietää, että sinä olet kiinnostunut tietyn laisista jutuista.
On kovin helppoa muuten pitäytyä tutuissa lähteissä tai selailla netistä pikahaulla informaatiota. Ei ole Googlen voittanutta nopeudessa ja käytettävyydessä. Monet työt kirjoitetaan deadlinea vastaan taistellen.
Plagiointiongelmaa vastaan taistellaan nykyään korkeakouluissa ennaltaehkäisevällä työllä, opettamalla eettisesti kestäviä tiedonhankintamenetelmiä ja kirjoittamisen tapoja. Plagioinnin tunnistavien ohjelmien, esim. Urkundin, avulla voidaan paljastaa luvatonta tekstin kopiointia. Tällaisten ohjelmien kattavuus on kuitenkin rajoitettu ja esim. kuvien tunnistamista ne eivät yleensä sisällä.
Laurean informaatikot ovat lähteneet käyttämän sosiaalisen median välineitä asiakkaiden ohjaamisessa. FaceBookissa on ryhmä Laurea-kirjasto ja informaatikot ylläpitävät blogia Hakuammunnasta täysosumiin . No joo, minulla on kyllä tapana myös tarpeen tullen kilauttaa informaatikolle ja saan silloin akuuttiin ongelmaan juuri sen tarvittavan nopean avun. Joskus olen lukenut jopa tiedonhakupalvelun tai tietokantojen käyttöohjeitakin, jos olen oikein hyvällä tuulella.
Tuesday, March 17, 2009
Mitä työvälineitä käytän
Tutkin vuosi sitten kirjoittamaani Top 10 listaa ohjelmista, joita käytän. Onko tullut muutoksia? Pääosin lista on pysynyt entisen kaltaisena, mutta näillä painotuksilla:
- Jaikun käyttö on vähentynyt ja tilalle on tullut Facebook. Facebookin avaan ainakin pari kertaa päivässä. Kirjoitan itse pieniä kuulumisia siitä mitä teen ja luen muiden kirjoituksia. Jaikua luen silloin tällöin edelleen
- YouTube videoiden katsominen on lisääntynyt paljon sekä vapaa-ajalla että työn merkeissä. Viikonloppuna YouTube saattaa korvata television tuijotuksen kokonaan.
- luen paljon enemmän muiden blogeja kun vuosi sitten. Internet on täynnä fiksujen ihmisten kirjoituksia, jotka ovat nautittavaa ja ajattelua avartavaa luettavaa. Eläköön sanan vapaus ja Web 2.0!
- Second Lifen käyttöni on muuttunut ammatillisemmaksi ja säännölliseksi.
- Verkostoitumisalustojen hyötyjä olen löytänyt vuoden aikana. Olen vakijäsen muutamassa Ningissä ja osallistuin Ning-alustalle tehtyyn virtuaalikonfrenssiin, joka koostui sarjasta online ja offline aktiviteetteja.
Tietoturva-asiat ja tekijänoikeudet pyörivät mielessä kun käytän sosiaalisen median välineitä. Yhtä tärkeä aihe on pohdittavaksi myös sosiaalinen vastuu ja eettisyys yhteisölisessä toiminnassa - nämä kysymykset nousevat oman organisaation arvoista.
- Jaikun käyttö on vähentynyt ja tilalle on tullut Facebook. Facebookin avaan ainakin pari kertaa päivässä. Kirjoitan itse pieniä kuulumisia siitä mitä teen ja luen muiden kirjoituksia. Jaikua luen silloin tällöin edelleen
- YouTube videoiden katsominen on lisääntynyt paljon sekä vapaa-ajalla että työn merkeissä. Viikonloppuna YouTube saattaa korvata television tuijotuksen kokonaan.
- luen paljon enemmän muiden blogeja kun vuosi sitten. Internet on täynnä fiksujen ihmisten kirjoituksia, jotka ovat nautittavaa ja ajattelua avartavaa luettavaa. Eläköön sanan vapaus ja Web 2.0!
- Second Lifen käyttöni on muuttunut ammatillisemmaksi ja säännölliseksi.
- Verkostoitumisalustojen hyötyjä olen löytänyt vuoden aikana. Olen vakijäsen muutamassa Ningissä ja osallistuin Ning-alustalle tehtyyn virtuaalikonfrenssiin, joka koostui sarjasta online ja offline aktiviteetteja.
Tietoturva-asiat ja tekijänoikeudet pyörivät mielessä kun käytän sosiaalisen median välineitä. Yhtä tärkeä aihe on pohdittavaksi myös sosiaalinen vastuu ja eettisyys yhteisölisessä toiminnassa - nämä kysymykset nousevat oman organisaation arvoista.
Sunday, February 22, 2009
Puhalletaan videoclipeillä hehkua oppimateriaaleihin
Videoiden tuottaminen on ollut tavalliselle käyttäjälle melko kryptistä ja työlästä, mikäli haluaisi tuottaa muutakin kun leikkaamatonta pitkää elokuvaa opetustilanteista. Opetusvideoita ei ole pystynyt tuottamaan ilman videotekniikan ammattilaisia, kuvaajia, erikoisvälineitä, valaistusta, hyviä kameroita, mikrofoneja, perusteellisia käsikirjoituksia, rahaa, pitkiä editointisessioita ja jakelukanavia, joista ei ole voinut tehdä päätöksiä kun ei ole ymmärtänyt tarpeeksi formaateista. Kuitenkin tekstivoittoiseen opetusmateriaalitarjontaan kaivataan kovasti ääntä ja liikkuvaa kuvaa.
YouTube ja kännykkäkulttuuri ovat muuttaneet käyttäytymistämme. Jokainen voi tuottaa itse videoita ja jakaa ne muille internetin yli. Video podcasting (tai vodcasting) on videotiedostojen julkaisua verkossa. Osallistuin Maurin (Kantola, Turun AMK) vetämään Videoclipit -workshoppiin http://www.wikicampus.fi/index.php/Videoclipit ja innostuin kovasti tästä yksinkertaisesta perusideasta. Tuotetaan oppimisaihiota tutuilla työvälineillä: kannettava tietokone, webbikamera, liitutaulu tai vastaava. Tehdään peruskäsikirjoitus: alku, esittely, sisältö, lopetus. Tallennetaan video webbikameralla, vaikka yhdellä otoksella, ja siirretään YouTubeen. Videon voi tehdä opettaja tai opiskelija ja videot linkitetään oppimisympäristöön. Pidetään clippi lyhyenä, 2 - 4 min, niin se sopii hyvin klikkailu-kulttuuriin tottuneille netin käyttäjille. Vain ydinasiat viestitetään clipissä. Oppimisaihio voi sisältää haastattelun, asiantuntijan puhetta, livetaltiointia autenttisesta ympäristöstä, tehtäviä jne.
YouTuben sanotaan kasvavan 10 000 videolla päivässä. Tarjonta on varsinainen sekametelisoppa itse tehtyä viihdettä, propagandaa, politiikkaa, uutisia sekä laittomia ja laillisia livetaltiointeja. Oppimisaihiot sopivat hyvin joukkoon ja epävirallisella alustalla ne voivat herättää laajankin yleisön kiinnostuksen. Oppimateriaalissa pääasian pitää olla sisällössä ja sen esittämisessä mahdollisimman opittavassa muodossa. YoTubea on nimitetty "ego castiksi" (mm. prof Norbert Bolz) eli foorumiksi, jossa pääasia on itsensä brandääminen eikä niinkään asiasisältöjen välittäminen. Törmäsin mm yhtenä päivänä videoon, jossa keski-ikäinen henkilö kertoo runsaat 10 min kameralle siitä, mitä hän aikoo mahdollisesti tehdä seuraavaksi elämässään. Miksi hän julkaisi sen koko maailmalle? Mutta ei varmasti olisi pahaksi Laurean brändille, jos jotakin opetusvideota olisi ladattu 3 000 000 kertaa niin kun Michawel Weschin A Vision of Students Today -videota.
YouTube muuttaa videot automaattisesti flash-tiedostoksi, joita kännykät ja kannettavat musiikkisoittimet pyörittävät. Opiskelijat voivat imuroida netin kautta oppimisaihiot itselle ja opiskella kotona, junassa tai vaikka kahvilassa. Olen varma, että edullisilla ja tutuilla työvälineillä pystytään tuottamaan sisällöllisesti hyviä ja jakelukelpoisia oppimateriaaleja ilman raskasta ja aikaa vievää tuotantokoneistoa.
Eka webbikameralla tehty haastatteluni on tässä. Editoin kahden otoksen videota hiukan Windows Movie Makerilla. Lopputulos ei ole säkenöivä, mutta riittää tarkoitukseensa.
YouTube ja kännykkäkulttuuri ovat muuttaneet käyttäytymistämme. Jokainen voi tuottaa itse videoita ja jakaa ne muille internetin yli. Video podcasting (tai vodcasting) on videotiedostojen julkaisua verkossa. Osallistuin Maurin (Kantola, Turun AMK) vetämään Videoclipit -workshoppiin http://www.wikicampus.fi/index.php/Videoclipit ja innostuin kovasti tästä yksinkertaisesta perusideasta. Tuotetaan oppimisaihiota tutuilla työvälineillä: kannettava tietokone, webbikamera, liitutaulu tai vastaava. Tehdään peruskäsikirjoitus: alku, esittely, sisältö, lopetus. Tallennetaan video webbikameralla, vaikka yhdellä otoksella, ja siirretään YouTubeen. Videon voi tehdä opettaja tai opiskelija ja videot linkitetään oppimisympäristöön. Pidetään clippi lyhyenä, 2 - 4 min, niin se sopii hyvin klikkailu-kulttuuriin tottuneille netin käyttäjille. Vain ydinasiat viestitetään clipissä. Oppimisaihio voi sisältää haastattelun, asiantuntijan puhetta, livetaltiointia autenttisesta ympäristöstä, tehtäviä jne.
YouTuben sanotaan kasvavan 10 000 videolla päivässä. Tarjonta on varsinainen sekametelisoppa itse tehtyä viihdettä, propagandaa, politiikkaa, uutisia sekä laittomia ja laillisia livetaltiointeja. Oppimisaihiot sopivat hyvin joukkoon ja epävirallisella alustalla ne voivat herättää laajankin yleisön kiinnostuksen. Oppimateriaalissa pääasian pitää olla sisällössä ja sen esittämisessä mahdollisimman opittavassa muodossa. YoTubea on nimitetty "ego castiksi" (mm. prof Norbert Bolz) eli foorumiksi, jossa pääasia on itsensä brandääminen eikä niinkään asiasisältöjen välittäminen. Törmäsin mm yhtenä päivänä videoon, jossa keski-ikäinen henkilö kertoo runsaat 10 min kameralle siitä, mitä hän aikoo mahdollisesti tehdä seuraavaksi elämässään. Miksi hän julkaisi sen koko maailmalle? Mutta ei varmasti olisi pahaksi Laurean brändille, jos jotakin opetusvideota olisi ladattu 3 000 000 kertaa niin kun Michawel Weschin A Vision of Students Today -videota.
YouTube muuttaa videot automaattisesti flash-tiedostoksi, joita kännykät ja kannettavat musiikkisoittimet pyörittävät. Opiskelijat voivat imuroida netin kautta oppimisaihiot itselle ja opiskella kotona, junassa tai vaikka kahvilassa. Olen varma, että edullisilla ja tutuilla työvälineillä pystytään tuottamaan sisällöllisesti hyviä ja jakelukelpoisia oppimateriaaleja ilman raskasta ja aikaa vievää tuotantokoneistoa.
Eka webbikameralla tehty haastatteluni on tässä. Editoin kahden otoksen videota hiukan Windows Movie Makerilla. Lopputulos ei ole säkenöivä, mutta riittää tarkoitukseensa.
Monday, January 12, 2009
Näillä mentiin viime vuonna
Vuoden vaihduttua kirjaan tässä muistiin viime vuonna Laureassa opittua:
1)Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi amkien verkossa tapahtuvaa koulutusta. Kesäkuussa julkaistussa raportissa Leppisaari ym Hyvässä kasvussa Yhdessä kehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko-opetusta Laurean mallityötilat esitellään yhtenä hyvänä esimerkkinä/käytänteenä. Osallistuin asiantuntijoiden delfoi-tutkimukseen, jossa ennakoitiin verkossa tapahtuvan koulutuksen tulevaisuutta. Arviointiprosessiin oli mielekäs osallistua, koska amkien kokemukset ja näkemykset tulivat hyvin kuulluiksi prosessin aikana.
2) Laureaan perustettiin syksyllä 2-vuotinen eOppimisen kehittämisen työryhmä. Ryhmän tehtävänä on eOppimisen ohjelman laatiminen, verkko-opetuksen palautteiden käsittely ja toiminnan kehittäminen sekä opettajien koulutuksen suunnittelu. Työryhmän jäsenet tarttuivat hyvin haasteeseen ja ideoita lähti kehittymään.
3) Laurean virtuaalista oppimisympäristöä kehitettiin Optima ja wiki alustoilla. Wikin yhteyteen perustettiin loppuvuodesta myös Laurea blogit. Second Life virtuaalimaailmaa lähdettiin kehittämään yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Sähköisen liiketalouden opintojaksot olivat ensimmäiset laurealaiset opinnot Second Lifessa. Itse pidin lokakuussa ensimmäisen luennon samaan aikaan auditoriossa yleisölle ja Second Lifessa avattarille.
Hienoa huomata, että pitkäjänteinen työ verkko-oppimisympäristöalustan kanssa on johtanut siihen vaiheeseen, että voidaan ottaa uusia verkkotyövälineitä käyttöön perusvälineiden rinnalle.
4)Avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa painopisteenä oli virtuaalisten opintojen toteuttaminen. Kokonaan verkossa oli mahdollista opiskella kieliopintoja, vuorovaikutusopintoja, juridiikan ja etiikan opintoja sekä ICT-taitoja. Näillä opintojaksoilla kehittyivät online tapaamiset ja luennointi. Esimerkiksi Espanjan kielen opintojaksolla opettaja opetti Saksasta käsin ja opiskelijat osallistuivat online tapaamisiin kerran viikossa omilta tietokoneiltaan, kaukaisin Argentiinasta käsin.
5) ITK-päivillä huhtikuussa Laureasta oli mukana neljä esitystä.
6) Valtakunnallinen Optima-käyttäjäpäivä järjestettiin syksyllä Laureassa. Meiltä oli esittelyssä kolme opetuksen casea ja Optiman käyttäjätutkimuksen esittely.
7) Elokuussa järjestimme 20 hengen italialaiselle opettaja/sosiaalityöntekijäryhmälle kahden viikon eOppimisen koulutuksen Mobile Learning for Social Inclusion. Italialaiset partnerimme olivat hyvin innostuneita aloittamaan verkko-opetuksen ja mm. verkkototeutusten rakentaminen oppimisympäristöalustalle sekä Skypen käyttö lähtivät heillä heti käytäntöön.
8) Sosiaalisen median luovia menetelmiä otettiin käyttöön toimipisteissä. Esimerkiksi SID portaali on yhteisöllinen verkkoportaali Leppävaaran toimipisteessä ja Peer to peer Kerava & Hyvinkää -koulutuksessa on hyödynnetty verkkosivuja, julkisia blogeja, Facebookia ym. Moni Laurean opettaja liittyi viime vuonna Sosiaalinen media opetuksen tukena -verkostoon. Teimme viestinnän toimijoiden kanssa yhteistyössä ohjeistuksia verkkotyövälineiden käytöstä Laurean Intraan.
9)EuroPACE verkoston jäsenenä Laurea osallistui mm. VM-Base Virtual Mobility Before and After Studnt Exchanges - hankkeeseen. Kansainvälisiä eOppimisen näkökulmia kävin hakemassa keväällä Leicesterin yliopistossa ja joulukuussa Online Educassa Berliinissä.
1)Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi amkien verkossa tapahtuvaa koulutusta. Kesäkuussa julkaistussa raportissa Leppisaari ym Hyvässä kasvussa Yhdessä kehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko-opetusta Laurean mallityötilat esitellään yhtenä hyvänä esimerkkinä/käytänteenä. Osallistuin asiantuntijoiden delfoi-tutkimukseen, jossa ennakoitiin verkossa tapahtuvan koulutuksen tulevaisuutta. Arviointiprosessiin oli mielekäs osallistua, koska amkien kokemukset ja näkemykset tulivat hyvin kuulluiksi prosessin aikana.
2) Laureaan perustettiin syksyllä 2-vuotinen eOppimisen kehittämisen työryhmä. Ryhmän tehtävänä on eOppimisen ohjelman laatiminen, verkko-opetuksen palautteiden käsittely ja toiminnan kehittäminen sekä opettajien koulutuksen suunnittelu. Työryhmän jäsenet tarttuivat hyvin haasteeseen ja ideoita lähti kehittymään.
3) Laurean virtuaalista oppimisympäristöä kehitettiin Optima ja wiki alustoilla. Wikin yhteyteen perustettiin loppuvuodesta myös Laurea blogit. Second Life virtuaalimaailmaa lähdettiin kehittämään yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Sähköisen liiketalouden opintojaksot olivat ensimmäiset laurealaiset opinnot Second Lifessa. Itse pidin lokakuussa ensimmäisen luennon samaan aikaan auditoriossa yleisölle ja Second Lifessa avattarille.
Hienoa huomata, että pitkäjänteinen työ verkko-oppimisympäristöalustan kanssa on johtanut siihen vaiheeseen, että voidaan ottaa uusia verkkotyövälineitä käyttöön perusvälineiden rinnalle.
4)Avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa painopisteenä oli virtuaalisten opintojen toteuttaminen. Kokonaan verkossa oli mahdollista opiskella kieliopintoja, vuorovaikutusopintoja, juridiikan ja etiikan opintoja sekä ICT-taitoja. Näillä opintojaksoilla kehittyivät online tapaamiset ja luennointi. Esimerkiksi Espanjan kielen opintojaksolla opettaja opetti Saksasta käsin ja opiskelijat osallistuivat online tapaamisiin kerran viikossa omilta tietokoneiltaan, kaukaisin Argentiinasta käsin.
5) ITK-päivillä huhtikuussa Laureasta oli mukana neljä esitystä.
6) Valtakunnallinen Optima-käyttäjäpäivä järjestettiin syksyllä Laureassa. Meiltä oli esittelyssä kolme opetuksen casea ja Optiman käyttäjätutkimuksen esittely.
7) Elokuussa järjestimme 20 hengen italialaiselle opettaja/sosiaalityöntekijäryhmälle kahden viikon eOppimisen koulutuksen Mobile Learning for Social Inclusion. Italialaiset partnerimme olivat hyvin innostuneita aloittamaan verkko-opetuksen ja mm. verkkototeutusten rakentaminen oppimisympäristöalustalle sekä Skypen käyttö lähtivät heillä heti käytäntöön.
8) Sosiaalisen median luovia menetelmiä otettiin käyttöön toimipisteissä. Esimerkiksi SID portaali on yhteisöllinen verkkoportaali Leppävaaran toimipisteessä ja Peer to peer Kerava & Hyvinkää -koulutuksessa on hyödynnetty verkkosivuja, julkisia blogeja, Facebookia ym. Moni Laurean opettaja liittyi viime vuonna Sosiaalinen media opetuksen tukena -verkostoon. Teimme viestinnän toimijoiden kanssa yhteistyössä ohjeistuksia verkkotyövälineiden käytöstä Laurean Intraan.
9)EuroPACE verkoston jäsenenä Laurea osallistui mm. VM-Base Virtual Mobility Before and After Studnt Exchanges - hankkeeseen. Kansainvälisiä eOppimisen näkökulmia kävin hakemassa keväällä Leicesterin yliopistossa ja joulukuussa Online Educassa Berliinissä.
Subscribe to:
Posts (Atom)
