Keskustellaan arvoista

Laureassa on keskusteltu tänä keväänä organisaation arvoista wiki-alustalla. Käynnistyspuheenvuoron ja asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi koko henkilökunta on voinut kommentoida ja tuoda oman näkemyksensä yhteiseen keskustelufoorumiin. Keskustelun fasilitaattori on haastanut ihmisiä osallistumaan ja koostanut yhteenvetoja.

Yhteisöllisyys on itselleni läheinen teema jo senkin vuoksi, että se on ollut kasvava trendi eOppimisen alueella. Itse uskon ”ihan oikeasti”, että joukko hyvin valittuja ihmisiä tekee asiat paremmin, kun huippuasiantuntija yksinään. Laureassa voin edistää yhteisöllisyyttä kehittämällä yhdessä henkilökunnan kanssa työtapoja, jotka edistävät verkostomaista työskentelyä ja asioiden jakamista. Hyvin toimivat verkostot syntyvät jäsenten motivaatiosta tehdä asioida yhdessä silloin, kun jokainen hyötyy toiminnasta. Li ja Bernoff (2009, s.25) ovat kehittäneet käsitteen ”verkkovalta” (eng. groundswell), jolla he kuvaavat ihmisten tapaa käyttää verkon tekniikoita saadakseen tarvitsemansa asiat toisiltaan eivätkä yrityksiltä tai perinteisiltä instituutioilta. Mielestäni vastaavaa kehitystä on nähtävissä myös omassa työyhteisössäni – tieto ja yhteistyökumppanit haetaan sieltä, mikä parhaiten vastaa tarvetta. Tämä on ilmiö, joka organisaatiossa pitää tunnistaa ja lähteä tukemaan toimivia yhteisöjä.

Yhteisöllisyyden esteinä ovat yleensä ennakkoluulot ja erilaiset pelot. Esteitä selitetään kiireellä tai luottamuspulalla. Yhteistyöhaluttomuus voidaan esim. peittää tekijänoikeuskysymyksiin tai yrityssalaisuuksien kohtuuttomaan korostamiseen. Avoimuutta aion itse edistää esimerkiksi kirjoittamalla oman näkökulmani avoimeen nettiin :D

Luovuutta voidaan edistää monilla eri tavoilla myös verkon välityksellä. Online tapaamisissa voidaan päästä syvällisiin keskusteluihin ja ideoiden kehittelyyn, vaikka osapuolet olisivat fyysisesti eri puolilla maapalloa. Virtuaalimaailmojen (esim. Second Lifen) avulla läsnäolon tunne voi olla jopa vielä parempi ja ihmiset voivat virtuaalihahmojensa avulla ilmaista luovalla tavalla myös ulkonäön ja liikkeiden avulla itseään. Itse en vierasta face to face –tapaamisia, enkä haluaisi nähdä virtuaalitapaamisia ja kasvokkain kohtaamisia toisiaan poissulkevina käyttäytymistapoina. Rohkaisen opettajia kokeilemaan uusia virtuaalisia työvälineitä ja toivon muilta ennakkoluulotonta halua tutustua uusiin asioihin. Kuten monesti on todettu, verkkotyövälineet (tools) ja leikkikalut (toys) eivät nykypäivänä eroa paljon toisistaan.

Vastuullisuus merkitsee sitä, että olemme vastuullisia työstämme ja lupauksistamme asiakkaille, työkavereille ja itsellemme. Vastuuta on myös vähentää turhaa matkustamista. Online tapaamisilla voimme pienentää hiilijalanjälkeämme sekä matkakustannuksia ja -aikaa. Sosiaalinen vastuullisuus ja eettinen toiminta ovat yhteisöllisyyden edellytyksiä. Mielestäni tiimitoiminnan pitäisi perustua luottamukseen siitä, että jokainen tekee parhaansa. Eräs vaihto-opiskelija kertoi heidän oppilaitoksessaan olevan tapana, että jos joku ei panosta tarpeeksi ryhmässä toimimiseen, passiivinen henkilö voidaan kahden varoituksen jälkeen äänestää ulos ryhmästä. Ihmisten toiminta avoimissa tietoverkoissa voi olla myös kaunisteltua tai muuten valheellista tai vilpillistä. Ammattikorkeakoulun tehtävä on auttaa opiskelijoita kasvamaan vastuullisiksi ammatillisiksi toimijoiksi.

Charlene Li & Josh Bernoff, 2009, Verkkovalta – Voittaminen sosiaalisten teknologioiden maailmassa