Learning by Developing (LbD) eli kehittämispohjainen oppiminen on Laurea-ammattikorkeakoulun pedagoginen toimintamalli, jossa oppimisprosessi on muotoiltu tutkimus- ja kehittämisprosessiksi. Lähtökohtana on aito työelämälähtöinen kehittämishanke sekä opiskelijoiden, opettajien ja työelämän kumppanuus. Kehittämishanke nähdään oppimisympäristönä, jossa on läsnä työelämässä oleva tieto, siitä tutkimuksellisesti saatu tieto ja sille tuotettava uusi osaamistieto.
Laureassa on rakennettu Optima-ympäristöön LbD-mallin mukaisia mallityötiloja, joita voidaan monistaa kokonaisuutena tai osina erilaisten hankkeiden tai oppimiskokonaisuuksien alustaksi.
Lehtori Elina Rajalahti ja sairaanhoidon opiskelija Mari Stolt Lohjan Laureasta esittelivät 23.10 Korkeakoulujen arviointineuvoston tilaisuudessa kokemuksiaan "Kehittämisympäristö" -mallityötilan rakentamisesta ja käytöstä.
"Kehittämisympäristö" koostuu kuudesta osasta: toimintaohjeet työtilassa, hankkeen asiakirjat, viestikeskus, tiedonrakentamisen keskus, tiedonjakamisen keskus ja arviointikeskus. Työtilaa voi muuntaa ja muokata, lisäämällä ja poistamalla kansioita sekä objekteja hankkeen tarpeiden mukaan. Visuaalista ilmettä voi muokata kuvallisten pohjien ja elementtien avulla.
Tiedonrakentamisen keskus on työtilan ydin ja työryhmien työskentelytila. Sen voi monistaa jokaiselle hankkeessa toimivalle työryhmälle. Siellä tuotetaan ja prosessoidaan tietoa LbD-ideologian mukaan etsien ja yhdessä tietoa rakentaen yhteisöllisesti. Tiedonrakentamiskeskuksessa työryhmällä on mahdollisuus jakaa ja tuottaa tietoa, tiedonhakuun liittyviä vinkkejä on tiedonhaku -kansiossa. Tiedonrakentamisen keskuksessa on työryhmälle oma työskentelytila, joka on työryhmäkansiossa.
Tiedon jakamisen keskus kansiossa tehdään näkyväksi hankkeessa syntyneiden tuotteiden tai julkaisujen prosessit. Se jakautuu osioihin julkaisut ja palvelutuotteet.
Arviointikeskus sisältää kolme arviointimetodia; itsearviointi, vertaisarviointi ja hankkeen arviointi. Käytettävät metodit voidaan valita hankkeen tavoitteiden ja tarpeen mukaan.
Elina pohti korkeakoulun näkökulmasta, että pedagogista lähtökohdista suunnitellut mallityötilat edistävät laadukasta työskentelyä, vähentävät virtuaalisten työtilojen rakentamiseen liittyvää työtä ja mahdollistavat yhteistyön työelämän kanssa. Mari on ollut mukana kahdessa Lohjan Laurean hankkeessa, joissa on hyödynnetty "Kehittämisympäristöä". Sekä aivohalvauspotilaiden kuntoutukseen että asiakkaan/potilaan ohjaukseen liittyvissä hankkeissa on Optima toiminut oivallisesti yhteisenä työskentelyalustana. Opiskelijat, opettajat, työelämän edustajat ja muut yhteistyökumppanit ovat tavanneet kasvokkain lähitapaamisissa sekä jatkaneet työskentelyä Optima-ympäristössä. Optimassa on ollut helppo tehdä ryhmätöitä ja tavoittaa muut työryhmän jäsenet. Työelämän edustajat ja ohjaajat ovat voineet käydä ympäristössä silloin kun siihen on itsellä paras aika.
Pohdimme Elinan ja Marin kanssa "Kehittämisympäristön" jatkokehitystarpeita. Yksi keskeisimpiä tarpeita on integroida Optiman käyttöön sellaisia virtuaalisia työvälineitä, jotka mahdollistavat samanaikaisen työskentelyn verkossa. Nyt on lähinnä ollut käytössä vain Optiman chat. Laureassa on tällä hetkellä käytössä Skype ja WebEx, joista voitaisiin tehdä suositukset ja käyttöohjeet mallityötiloihin.
Tässä linkki Korkeakoulujen arviointineuvoston sivuille, joista löydät muita hyviä esimerkkejä.
Mitä mieltä sinä olet mallien käytettävyydestä verkossa tapahtuvassa koulutuksessa? Voit jättää kommenttisi tähän blogiin joko nimellä tai anonyymisti.
No comments:
Post a Comment